Iines antibioottikuurilla

Pientä taukoa bloggaukseen, sillä ajatukset on olleet hieman muualla... Iines nimittäin osoitti olevansa huonovointinen tuossa vähän yli viikko sitten. Kopion tekstini lähes suoraan ketjusta jonka aloitin Kaijulin foorumille.

Ensimmäinen osa kirjoitettu 2.7.2012 yöllä:

Meillä siis Iines on ollut krooninen munija ja on ilman pesää puskenut maailmaan varmaan toistakymmentä munaa aina ilman ongelmia. Joskus ensimmäisillä kerroilla huolestuin, sillä linnun pyrstö oli alaspäin sojottavampi kuin aiemmin ja lintu vaikutti tuskastuneelta. No, kyllähän sitä varmasti on polttoja kun puskee maailmaan lähes päänsä kokoista munaa. En ajatellut että Iineksellä muna jumittuisi kovin, sillä se ei ole ensimunija, vaan kloaakin luulisi jo "venyneen" edellisten munintojen myötä. Samoin en pidä linnuillani pesää ja viimeiseen puoleen vuoteen munia ei ole ollut sillä olen saanut järkättyä olot niin että pesäintoilu on pudonnut aikalailla nollaan.

"Normaalia" munintaaedeltävää pyrstönroikutusta

Huomasin Iineksen roikottavan pyrstöään kuten joskus aiemminkin ennen onnistunutta munintaa. En siihen kiinnittänyt paljoa huomiota, ennen kuin huomasin pyrstön "roikkuvan" vielä seuraavanakin päivänä. Yleensä pyrstö on alaspäin suuntautunut vain enintään muutamaa tuntia ennen munimista ja sen jälkeen palautuu normaaliksi. Huomasin tuon lisäksi pian, että Iineksen lentokyky ei ollut enää entisensä. Tai lentokyky ehkä oli, mutta laskeutumiskyky ei! Se ei tuntunut saavan orresta otetta, vaikka osuikin muuten hyvin ja siivet kantoi. Laskeutuminen oli räpistelyä, ja samalla huomasin että pelkästään orrella siirtyminen kävellen sai rouvan siivet löyhyämään.


Tänään sitten otin Iineksen kiinni ja hoidin netistä löydettyjen ohjeiden mukaisesti juuttuneen munan kanssa. Tietenkään kaikkeen netistä luettuun ei saa luottaa, mutta ohjeet olivat sellaiset ettei niistä voisi olla kovin paljon haittaa vaikka tekisinkin väärin tai ohjeet olisivat virheelliset. Laitoin laakeaan astiaan lämmintä vettä, otin linnun kiinni ja hieroin ruokaöljytyin sormin varovasti linnun kloaakkia, tämän pitäisi kuulemma rentouttaa lihakset että lintu päästää munan ulos. Ohjeiden mukaan olin todella varovainen, etten rikkoisi juuttunutta munaa linnun sisälle, joka olisi mahdollisesti kohtalokasta. Mitään munaa ei kuitenkaan tuntunut, eikä ennen toimenpidettä linnun peräpää näyttänyt pullistuneelta, ainoastaan ulosteista hieman likaiselta välittömästi klokaakkiaukon läheisyydestä (vaikka likaisempiakin olen nähnyt esim. eläinkaupan muuten terveillä ja pirteillä undulaateilla).


Mitään ei käynyt munan kannalta, lintu ei muninut eikä ulostanut toimenpiteiden johdosta. Hengitti vain HYVIN raskaasti nokkaa availlen. (Iines on siis villi lintu joten tilanne oli sille varmasti todella stressaava.) Juotin Iinestä hieman sormenpäästä, sillä en tiedä oliko se osannut käydä juomakupilla juomassa, sillä sinne pääsee vain lentäen tai verkossa kiiveten, ei siis ortta pitkin. 


Vaikka lintu hengitti raskaasti, se oli silti hyvin rauhallinen muuten, ehkä siksi että sen jalat tuntuivat voimattomilta. Se puristi kyllä sormesta jos sen jalkoihin laittoi, mutta jos sormea ei ollut, se ei seissyt vesiastiassa omin jaloin vaan jalat liiankin rennonomaisesti taaksepäin suuntautuneina. Myöskin sairashäkissä orrelle sormelta siityminen oli vaivalloista. Orrelle päästyään kuitenkin pysyi siinä, yhä raskaasti hengittäen. 


Nyt Iines on siis sairashäkissä, lämpölamppu lämmittää toista puolta, ja laitoin tarjolle paljon hirssejä orsien lähelle ja myös pohjalle, ruokakupin sekä kaksi vesikuppia: orren viereen sekä pohjalle. Huomenna toivottavasti menemme eläinlääkäriin (ajanvaraus aukeaa 8.30, toivon että saisin jo huomiselle ajan Oulun ainoalle lääkärille johon luotan edes hieman lintujen suhteen). 


Huoli on erittäin kova, selviääkö Iines edes yön yli, sillä se vaikutti niin kamalan stressaantuneelta ihmisen käsittelyssä villinä lintuna.  Vaikka Iines onkin varmasti maailman kiltein neitokakadu ikinä, sillä se ei koskaan, missään tilanteessa ole purrut. Ei edes kun kamala omistaja sieppaa sen pakkokylpyyn.


Kommentteja, kokemuksia jne. vaikka ei täällä foorumilla lintulääkäreitä olekaan? Onkohan kyseessä edes mikään munintaan liittyvä, sillä en huomannut linnun peräpäässä mitään kovin silmiinpistävää. Toki en ole ennen tähyillyt likomärän linnun perää, mutta mitään munankokoista pullistumaa ei ainakaan ollut. Vai laitanko nyt vain munan syyksi, sillä lintu on (ollut) krooninen munija, vaikka kyseessä voisi olla vain alapään halvaus. Toki pohdin myös, voiko juuttunut muna painaa hermoja niin pahasti, että lintu menettää alaraajojensa hallinnan.


Saman vuorokauden puolella päivällä kävin Iineksen kanssa Eläinlääkäriasema Lemmikissä tutkimuksissa, ja ainakin röntgenin myötä tuli selville ettei kyseessä olekaan jumimuna! Tosin kyllä kuulemma jumiutuneen munan tuntisi tunnustellessa hyvin, eikä eläinlääkärikään tuntenut sitä. Jotain sisäistä tulehdusta epäiltiin ja Iines laitettiin kaksi viikkoa kestävälle antibioottikuurille. Voimat vaikuttavat palautuvan vähitellen, vaikka toki toipilashäkissä liikkumista on hankala tarkkailla, kun tilat on rajallisen kävelyyn ja kiipeilyyn, ja lentäminen pienessä häkissä on käytännössä mahdotonta.

Toipilas tänään.