Lintuleipäkokeiluja nro kaksi

Edellisellä kerralla kokkaillessa kokeilin kahta erilaista "reseptiä." Tällä kertaa kokeilin Pinkun Kaijuli-foorumille kirjoittaman ohjeen mukaisesti. Ohje oli hyvin yksinkertainen: kiinteää (ei siis juoksevaa) hunajaa, kananmuna ja siemeniä. En onnistunut saamaan seoksesta kiinteää, vaan se vaikutti murutaikinalta. En siis saanut siitä muotoiltua mitään hienoja tankoja, joten levitin vain koko massan noin 1,5 - 2 cm paksuiseksi lätyksi uuninpellille.

Luotin ohjeeseen liikaa, sillä kellon pirahtaessa 10 minuutin kohdalla keittiössä haisi jo vähän palanut... Ja lintukaakku oli reunoilta hieman mustunut. Koko kakku tuntui menneen ihan penkin alle, sillä se tuntui pehmeältä ja samalta kuin ennen paistoa. En kuitenkaan tullut ajatelleeksi että uunissa hunaja on luultavammin sulanut ja vasta jäähtyessään se jähmettyy. Hieman jäähdyttyään kakku ei vaikuttanut enää läheskään niin pahalta! Valitettavasti se jämähti kiinni leivinpaperiin suurimmaksi osaksi, mutta jäähdyttyään irtosi helposti.

Päiviä jäähtyneenä kakku oli yhä limaista, sillä hunaja ei ilmeisesti kovin hyvin kovetu ja kuivu. Kakkupalat sai leikattua isosta levystä erilaisiksi saksilla (tai voisi käyttää veistäkin). Pystyisi sitä taittamaan myös käsin, mutta murenee tällöin helpommin. Irrallaankin tarttuvat toisiinsa kiinni jos erehtyy laittamaan ne pinoon. Valitettavasti, vaikka nämä kakkuset muistuttivat koostumukseltaan aika paljon kauppojen siementankoja (limaisuutta lukuunottamatta), eivät ne meidän linnuille kelvanneet lainkaan. Rotille sitävastoin kelpasi, mutta suurimman osan kiikutin parempaan käyttöön muille lintuihmisille. Pari palasta jätin itselleni rottien syötäväksi.