Balsapuu ja värjäyskokeilu

Olin kauan pohtinut, mistä saisi läheltä ja helposti balsapuuta. Balsapuu on siis erityisen kevyt ja pehmeä puu, ja pohdin että se sopisi mainiosti pienille neitokakaduille, joiden nokkavoimat eivät normaaliin puuhun kovin tehoa. (Omituista kyllä, normipuisia leluja ei juurikaan jakseta tuhota, mutta ovenkarmeja ja paksuja orsia kylläkin...) Löysin vihdoin sellaista Kärkkäisen leluosastolta, onhan balsapuu kaiketi pienoislentokoneissa eniten käytetty puulajike. Balsalankku maksoi 2,10 euroa, ja kooltaan se oli 6mm paksu ja 10x100 cm kokoinen.

Balsapuun työstäminen on helppoa! Sitä olisi kohtuullisella vaivalla saanut leikattua terävällä, sahalaitaisella keittiöveitselläkin, mutta menin vielä helpomman kautta ja käytin rautasahaa. (Rautasahan piikit ovat normaalia sahaa pienemmät, normaali saha olisi saattanut repiä balsaa liikaa, kuin yrittäisi paperia sahata.) Balsapuuta tarvitsi sahata vain yhteen suuntaan, puun syiden mukaisesti se lohkesi käsin taittamalla helposti. Tein palasista eri kokoisia suorakaiteita. Tietenkin ympyrät, tähdet ja kolmiot olisivat tuoneet vaihtelua mutta niiden tekeminen olisi ollut todella paljon monimutkaisemaa ja aikaavievää. Porasin puupaloihin reikiä samoin tavoin kuin jäätelötikkuihinkin: osaan keskelle ja osaan laitaan, niin niitä voi käyttää leluissa eri tavoin. Akkuporakoneen akku loppui kesken työn, mutta onneksi balsapuu on niin pehmeää että siihen sai sievät reiät vain ruuvimeisselillä painamalla!

Balsapuutakin värjäsin, tosin nyt en laittanut keltaista lainkaan kun jäätelötikuissa se ei edes toiminut. Jaoin tikut neljään kasaan: luonnonvärisiksi jätettäviin sekä värjättäviin: sinisiin, vihreisiin ja pinkkeihin. Vuorokauden värivedessä liottuaan yllätyin, sillä balsaan väri ei tarttunut läheskään niin hyvin kuin jäätelötikkuihin. Sininen ja vihreä jäivät haaleiksi, pinkki oli vain pinkki. (Punainen, siis magentan värinen elintarvikeväri on kylläkin todella tarttuvaa jostain syystä! Sillä sotkee liiankin helposti niin astiat, keittön työtasot kuin ihonkin ja lähtee pois joko rankasti hinkkaamalla, ajan mittaan kulumalla tai ei lainkaan.)

Tein palasista ihan normaaleja roikkuvia jyrsimisleluja (tosin kaikkia en vielä käyttänyt edes) pujottamalla puupaloja sisalnaruun. Laitoin palasten välille aina solmut, jolloin lelusta tuli ilmavampi ja myös siksi, että jos linnut jyrsivät yhden solmuista auki, eivät kaikki palaset tipu lattialle. Pystyyn kasatusta lelusta tuli hieman kiemura, sillä balsa on hyvin kevyttä ja rullalla ollut sisal oli korkkuruuvin muotoon jäänyttä.

PS: Vaikka tageina ovatkin linnut, voi balsapuuta laittaa myös muille eläimille. Ainakin rotat koittivat hampaitaan lattialla lojuviin balsapalasiin ihan mieluusti. ;)